Niiden kymmenientuhansien ihmisten kanssa ihmettelen yhdessä, miksi joulu puuttuu nykyjouluista? Puluikkuna on hyvä esimerkki siitä. Ja se kysymys, mihin joulu katosi Stockmannin jouluikkunoista.
Eilen posti toi taas yhden joululehden ja minua kauhistuttaa jo etukäteen se, että se on täynnä sellaisten muodin perässä juoksevien ihmisten mauttomia, värittömiä, beige-valkoisia jouluja, joilla ei ole joulun kanssa mitään tekemistä. Siksi en sitä lehteä ole vielä edes avannut. Pitää olla mahdollisimman jouluisessa tunnelmassa jaksaakseen kestää taas yhden pettymyksen siitä, että joulua viedään mainostajien ohjauksella syrjäraiteille.
En todellakaan halua väritöntä bohoa, enkä amerikkalaista yliöveriä tyyliä, joka on jo suorastaan mauton. Miksi vanhanajan kunnon punavihreä joulu kullan ja hopean kera on unohdettu?
Eilisen päivän vietin yhdeksästä neljään kiertäen monta eri kauppaa.
Tokmannilla oli aivan ihana verho. Sen kappa oli valitettavasti jo loppuunmyyty, enkä syytä ihmettele. Se olisi aivan ihana kynttiänvalossa keittiön salusiinina. Mielessäni jo mittailin sen täyspitkän verhon ostamista ja sen leikkaamista ja yhteenompelua salusiiniksi, mutta päätin jättää toteuttamatta.
Vieläkään ei ole vastaan tullut joulunpunaista pörröpeittoa. Kokis-peitto ei ole sitä, mitä haen. :)
Ostin aika nipun joululautasliinoja. Osa on sellaisia, joita voi käyttää sitten koko talven. Tähtiä ja lumihiutaleita, punatulkkuja ja yksivärisiä ei yhdistetä pelkästään jouluun.
Niinpä lähdenkin nyt opettelemaan jotain uutta lautasliinan taittomallia. Vaikka tätä tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti